Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos – mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten siihen tulisi varautua.

Kilpailukieltosopimuksia koskeva lakimuutos – mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten siihen tulisi varautua.

Hallitus antoi 12.11.2020 esityksen työsopimuslain kilpailukieltosopimusta koskevaa muutosta. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa 3.6.2021 ja lakiesitys vahvistettaneen vielä ennen kesälomia. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.

Kilpailukieltosopimuksia on aiemmin käytetty hyvin yleisesti ilman, että aina on edes varmistettu kiellon edellytyksenä olevan erityisen painavan syyn olemassaoloa. Enintään kuusi kuukautta voimassa olevan kilpailukieltosopimuksen tekemiseen ei ole lainsäädännön nojalla liittynyt suoria kustannuksia työnantajalle, sillä työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen vaatimus on koskenut vain tätä pidempiä kilpailukieltosopimuksia.

Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttää myös jatkossa, että kilpailukieltosopimuksen solmimiselle on ns. erityisen painava syy.  Lakimuutoksen seurauksena työnantajat velvoitettaisiin jatkossa maksamaan työntekijälle laissa säädettyä korvausta kilpailukieltosopimuksen käyttämisestä riippumatta kilpailukieltosopimuksen kestosta.

Työntekijälle rajoitusajalta maksettavan korvauksen määrä on lakiesityksessä 40 % työntekijän tavanomaisesta kuukausipalkasta, mikäli kilpailukieltosopimus on voimassa enintään kuusi (6) kuukautta. Mikäli kilpailukieltosopimus on voimassa tätä pidempään, rajoitusajalta maksettavan korvauksen määrä olisi 60 % työntekijän tavanomaisesta kuukausipalkasta koko rajoitusajalta. Kyseessä on korvaus, joten siitä toimitetaan ennakonpidätys, mutta ei sivukuluja. Korvaus maksettaisiin työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin.

Lakimuutos antaisi työnantajalle oikeuden irtisanoa tehty kilpailukieltosopimus ennen työntekijän työsopimuksen päättymistä. Irtosanomisaika olisi 1/3 kilpailukieltosopimuksessa sovitun rajoitusajan pituudesta, mutta kuitenkin vähintään 2 kuukautta. Irtisanominen mahdollistaa vapautumisen kilpailukieltosopimukseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta.

Korvausvelvollisuutta sovelletaan esityksen mukaan myös voimassa oleviin kilpailukieltosopimuksiin 1.1.2023 lukien. Työnantajalla olisi kuitenkin oikeus niin halutessaan irtisanoa olemassa oleva kilpailukieltosopimus vuoden 2022 aikana ilman irtisanomisaikaa.

Voimaan tullessaan lakimuutos johtaa käytännössä siihen, että työsuhteissa ei ole enää ”aina käyttökelpoista” 6 kuukauden kilpailukieltorajoitusta. Tästä johtuen yhtiöiden tulee arvioida olemassa olevien kilpailukieltosopimusten tarpeellisuus mahdollisten ylimääräisten kulujen välttämiseksi. Samoin suositeltavaa on yrityksen työsopimuspohjien päivittäminen.

 

Jani Hovila
osakas, asianajaja, varatuomari

Otto Santala
lakimiesharjoittelija, Oik. yo, KTM

---

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

<< Palaa edelliselle sivulle