Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Peter Rasmussen ja Otto Ropponen: Liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö ja seuraamukset

Uusi liikesalaisuuksia koskeva laki astui voimaan 15.8.2018. Lailla pantiin täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston liikesalaisuuksien suojaamista koskeva direktiivi. Laki toimii yleislakina liike- ja työsuhteissa.
 

Laki selventää ja täydentää sääntelyä ja antaa uusia siviilioikeudellisia oikeussuojakeinoja liikesalaisuuksien ja teknisten ohjeiden väärinkäytöstilanteisiin. Nämä oikeussuojakeinot voivat toimia kustannustehokkaina vaihtoehtoina esimerkiksi patentin käyttämiselle innovaatioiden suojaamisessa.
 

Liikesalaisuuslain 2 §:n 1-kohdan mukaiset liikesalaisuudet voivat olla hyvin monentyyppistä teknistä tai taloudellista tietoa. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi, sen on oltava:

1) salaista

2) tiedolla on tämän vuoksi taloudellista arvoa, ja

3) tiedon haltijan on tullut tehdä kohtuullisia toimenpiteitä pitääkseen tiedon salaisena.
 

Tällaisia liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi tuotteiden valmistustiedot, testitulokset, liikeideat, hinnoittelutiedot ja markkinaselvitykset. Myös niin sanottu negatiivinen tieto, eli tieto esimerkiksi siitä, että jokin valmistusmenetelmä ei toimi, voi olla liikesalaisuus.
 

Laki sisältää yleisen kiellon käyttää tai ilmaista liikesalaisuutta, joka on hankittu oikeudettomasti. Käyttää tai ilmaista ei saa myöskään liikesalaisuutta, joka on saatu liikesalaisuuslain 4 §:ssä mainituissa erityistä luottamusta edellyttävissä toimissa ja tehtävissä. Lisäksi toisen palveluksessa saatua tietoa liikesalaisuudesta ei saa käyttää tai ilmaista palvelussuhteen kestäessä, eikä luonnollisesti silloin, kun osapuolia velvoittaa liikesalaisuuden käyttämistä tai ilmaisemista rajoittava sopimus.
 

Liikesuhteissa on tavanomaista, että yhteistyötä harkitsevat kumppaniyritykset tekevät liikesalaisuuksia koskevan salassapitosopimuksen (”NDA”) jo ennen pääsopimuksen solmimista. Salassapitosopimukset ovat tarpeen myös työsuhteessa muun ohella salassapitovelvoitteen keston pidentämiseksi työsuhteen jälkeiseen aikaan.  Salassapitosopimusten laatiminen on kannatettavaa jatkossakin.
 

Liikesalaisuuksien lisäksi uudella lailla suojataan myös teknisiä ohjeita, jotka eivät ole yleisesti saatavilla. Teknisellä ohjeella tarkoitetaan teknistä toimintaohjetta tai toimintamallia, jota voidaan hyödyntää elinkeinotoiminnassa. Tekninen ohje voi siten olla esimerkiksi kaava, lähdekoodi, piirros, malli tai resepti. Salassapitovelvoite on asetettu toimeksisaajalle ja liikesuhteen osapuolelle, jolle tekninen ohje uskotaan. Teknisestä ohjeesta tiedon saaneen salassapitovelvollisuus ei rajoitu työn tai tehtävän suorittamiseen tai liikesuhteen kestoon.
 

Myös liikesalaisuuksia tai teknisiä ohjeita hyödyntävät tuotteet on saatettu liikesalaisuuslain piiriin. Liikesalaisuutta tai teknistä ohjetta loukkaavalla tuotteella tarkoitetaan laissa tavaraa tai palvelua, jonka suunnittelussa, ominaisuuksissa, toiminnassa, tuotantoprosessissa tai markkinoinnissa saadaan merkittävää hyötyä oikeudettomasti hankitusta, käytetystä tai ilmaistusta liikesalaisuudesta tai teknisestä ohjeesta. Tällaisten tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markkinoille voidaan katsoa liikesalaisuuden oikeudettomaksi käyttämiseksi, mikäli näin tehnyt henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on liikesalaisuutta tai teknistä ohjetta loukkaavasta tuotteesta.
 

Uusi laki tuo mukanaan uusia seuraamuksia ja oikeussuojakeinoja lain rikkomistilanteisiin. Tuomioistuin voi liikesalaisuuden tai teknisen ohjeen haltijan vaatimuksesta kieltää toista ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai vaihtoehtoisesti kieltää sellaisen teon jatkaminen tai toistaminen. Tuomioistuin voi myös määrätä rikkojan tuhoamaan tai luovuttamaan haltijalle liikesalaisuuden tai teknisen ohjeen sisältävät asiakirjat, tiedostot tai esineet ja velvoittaa tämän vetämään liikesalaisuutta loukkaavan tuotteen pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi. Kieltoja ja korjaavia toimenpiteitä tehostetaan uhkasakolla ja ne voidaan kiireellisissä tapauksissa määrätä myös väliaikaisesti.
 

Mikäli yllä mainitut kiellot tai korjaavat toimenpiteet osoittautuvat epätarkoituksenmukaisiksi, tuomioistuin voi tietyin edellytyksin määrätä rikkojan maksamaan myös käyttökorvausta liikesalaisuuden tai teknisen ohjeen haltijalle. Jo tapahtuneesta käyttämisestä ja loukkauksen myötä syntyneistä vahingoista on maksettava hyvitystä ja vahingonkorvausta. Loukkausten käsittelyn ensimmäisenä oikeusasteena toimii pääsääntöisesti käräjäoikeus, mutta vaihtoehtoisesti myös markkinaoikeus siinä tapauksessa, että vastaajana on yritys tai elinkeinonharjoittaja.


Lisätietoja>>

Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari


Otto Ropponen
varatuomari

---

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

 

<< Palaa edelliselle sivulle