Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Otto Ropponen: Linkit ja upotukset kotisivuilla – sallittavuus tekijänoikeuksien näkökulmasta


Yrityksen internetsivustolle luovat sisältöä tekstin, kuvien ja videoiden ohella erilaiset linkit toisiin sivustoihin. Tämän varsin arkisen ja informaation kulun kannalta oleellisen toimenpiteen ei luulisi herättävän oikeudellisia intohimoja. Kun linkkien takana oleva aineisto sisältää tekijänoikeuksien suojaamaa aineistoa, esimerkiksi tekstin, kuvan tai videon, herää kuitenkin kysymys sen linkittämisen lainmukaisuudesta muun ohella tekijänoikeuksien näkökulmasta.
 

Suomen tekijänoikeuslaki ei toistaiseksi sisällä linkittämistä koskevaa pykälää. Asian kannalta keskeinen tekijänoikeuksiin kuuluvia taloudellisia oikeuksia suojeleva tekijänoikeuslain 2 § on luonteeltaan yleinen. Sen mukaan tekijänoikeus tuottaa tekijälle lähtökohtaisesti yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Taloudellisten oikeuksien ohella tekijänoikeuksiin kuuluu myös moraalisia oikeuksia, joihin sisältyy muun muassa vaatimus teoksen valmistamisen tai levittämisen yhteydessä olla muuttamatta loukkaavalla tavalla teosta ja asiaankuuluvasti ilmoittaa teoksen tekijä. Tässä artikkelissa ei käsitellä tekijänoikeuslain 3 §:ssä suojeltujen moraalisten oikeuksien vaikutusta linkittämiseen.
 

Tekijänoikeuslainsäädännön esitöissä todetaan, että aineiston linkittämisessä voi tapahtua tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista ja yleisölle välittämistä. Esitöissä kuitenkin muistutetaan tämän jatkoksi, että perustapausta, eli verkkosivujen hyperlinkittämistä toisiinsa siten, että käyttäjä linkkiä seuraamalla siirtyy sivulta tai sivustosta toiseen, ei ole katsottu tekijänoikeudellisesti merkitykselliseksi toimeksi. Tällainen esimerkiksi kirjanmerkin tai alaviitteen asettamiseen verrattavissa oleva linkittäjän toimenpide olisi siis lähtökohtaisesti mahdollinen ilman linkitettävän aineiston oikeudenhaltijan lupaa.
 

On hyvä huomata, että jos verkkosivulle kuitenkin tuodaan ulkopuolelta suojattua aineistoa linkkien avulla siten, että aineistosta valmistetaan kappale linkittäjän sivun osaksi esimerkiksi aineiston eri tavoin sivustoon upottamalla, voi tapahtua tekijänoikeudellisesti merkityksellistä kappaleen valmistamista tai yleisön saataviin saattamista. Tällaiseen linkittämiseen olisi hyvä hankkia aineiston oikeudenhaltijan lupa.
 

Linkkeihin liittyvää oikeuskäytäntöä löytyy Euroopan Unionin tuomioistuimelta (EUT), joka on antanut sarjan asiaan vaikuttavia ratkaisuja. Nämä ratkaisut ohjaavat myös kotimaisen lainsäädäntömme tulkintaa.
 

EUT:n ratkaisukäytännössä on vahvistettu se jo yllä mainittu nyrkkisääntö, että hyperlinkittäminen yleisesti saatavilla olevaan aineistoon on ilman oikeudenhaltijan lupaakin sallittua, koska aineistoa ei näin välitetä alkuperäiseen julkaisuun nähden uudelle yleisölle. Näin oli tapauksessa Svensson C-466/12, jossa vastaajana olleen uutisaggregaattisivuston käyttäjiä oli pidettävä välityksen kohteena olleiden vapaasti saatavilla olleiden uutissivujen yleisönä. EUT on myös edellä mainitussa ja myöhemmissä ratkaisuissaan (mm. BestWater C-348/13) todennut, että se että linkin klikkaamisen avulla teos avautuu suoraan linkittäjän omalle sivulle, ei ainakaan tapausten olosuhteissa vaikuttaisi linkittämisen luvanvaraisuuden arviointiin. Keskeistä tuomioistuimen tuoreimman ratkaisukäytännön mukaan näyttäisi olevan, että hyperlinkki rakentuu siten, että teoksen oikeudenhaltijalla säilyy mahdollisuus poistaa teoksensa ilman hyperlinkin asettajan myötävaikutusta niin, että hyperlinkki ei enää toimi (Renckhoff C‑161/17).
 

Asiaa on kuitenkin EUT:n mukaan arvioitava toisin, mikäli linkin avulla onnistuttaisiin välttämään maksumuuri tai muu vastaava tapa, jolla teoksen yleisöä on pyritty rajaamaan. Tässä tapauksessa linkin klikkaaja ei nimittäin kuulu yleisöön, jolle tekijänoikeuden haltija on antanut luvan teoksen välittämiseen.
 

Tuoreimmassa linkittämistä koskeneessa tapauksessa (GS Media C-160/15) EUT tarkensi kantaansa siten, että linkin esille laittaminen voi tietyissä tilanteissa merkitä aineiston välittämistä uudelle yleisölle, mikäli tekijänoikeuksien suojaama aineisto on laittomasti esillä linkin kohteena olevalla sivustolla. Tuomioistuimen mukaan linkittämisellä voittoa tavoittelevan henkilön oletetaan näissä tapauksissa olevan tietoinen linkittämänsä aineiston laittomuudesta, ellei tämä kykene osoittamaan riittävän huolellisesti pyrkineensä selvittämään aineiston laillisuutta ja olleensa perustellusti väärässä käsityksessä. Tällaisessa tilanteessa on muiden edellytysten täyttyessä olemassa mahdollisuus, että linkin laittaja syyllistyy tekijänoikeusrikkomukseen.
 

Lopuksi voidaan todeta, että voimassa oleva lainsäädäntö, jota tuomioistuimet täällä ja Luxemburgissa joutuvat tulkitsemaan, on auttamatta jäljessä linkittämiseen liittyvien tekniikoiden ja käytäntöjen suhteen.  Toivoa sopii, että valmisteilla oleva EU:n tekijänoikeusdirektiivi selventäisi oikeustilaa tältäkin osin.
 

Lisätietoja >>

Otto Ropponen
varatuomari


---

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

<< Palaa edelliselle sivulle