Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Mitä kannattaa huomioida testamenttia laatiessa?

Testamentti on yksipuolinen tahdonilmaisu, jolla testamentintekijä voi määrätä kenelle hänen omaisuutensa hänen kuolemansa jälkeen menee. Testamentilla ei voi kuitenkaan määrätä aivan kaikesta, sillä laki asettaa tälle rajoitteita. Nämä rajoitteet on tärkeää ottaa huomioon jo testamenttia tehdessä, jotta pääsee toivomaansa lopputulokseen. Tässä kirjoituksessa on kerrottu yleisimmistä huomioon otettavista seikoista.

Lakiosa

Testamenttausvaltaa rajoittaa merkittävästi rintaperillisten oikeus lakiosaan. Testamentintekijän lapsi lasketaan rintaperilliseksi. Lapsilla ja lapsen kuoltua lapsenlapsilla on rintaperillisen asemassa vahva suoja testamenttia vastaan. Lakiosaoikeus turvaa rintaperilliselle oikeuden saada testamentista riippumatta puolet siitä omaisuudesta, joka rintaperilliselle olisi ilman testamenttia tullut. Testamentti on tehoton eikä sitä voida täyttää siltä osin kuin se loukkaa rintaperillisen lakiosaa, jos rintaperillinen esittää määräajassa lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle.

Esimerkiksi jos testamentin tekijällä on yksi lapsi, tämä on lakiosan turvin oikeutettu puoleen jäämistöstä, jolloin testamentilla pystyy ohjaamaan vain puolet omaisuudestaan haluamalleen saajalle. Jos lapsia on kaksi, molemmilla on oikeus neljäsosaan jäämistöstä.

Rintaperillinen voi halutessaan luopua lakiosaoikeudestaan. Perittävän eläessä lakiosasta voi luopua vain korvausta vastaan.

Lesken asumissuoja

Toinen testamenttausvaltaa rajoittava tekijä on lesken asumissuoja. Lesken asumissuoja tarkoittaa sitä, että leskellä on oikeus pitää puolisoiden yhteinen koti hallinnassaan riippumatta siitä, kuka kodin perii. Leski ei saa asumissuojaa siinä tapauksessa, että hänellä itsellään on vastaava asunto. Leskeä ei voi vaatia muuttamaan pienempään tai vähemmän varusteltuun asuntoon.

Vainajan osuus yhteisen kodin omistusoikeudesta siirtyy testamentin tai lakimääräisen perimyksen mukaan, mutta lesken asumissuoja rajoittaa vahvasti omistajan oikeuksien käyttämistä. Lesken asumissuojaan kuuluvaa asuntoa ei voi ilman hänen suostumustaan myydä tai pantata. Lesken asumissuoja perustuu perintökaareen ja se on pakottava säädös. Asumissuojaa ei voi poistaa eikä rajata testamentilla eikä edes täysin poissulkevalla avioehdolla.

Ottaen huomioon, että yhteinen asunto muodostaa useimmiten suurimman osan perinnöstä, voi lesken asumissuoja aiheuttaa taloudellisia hankaluuksia perillisille. Perintövero määrätään perillisille myös lesken hallitsemasta asunnosta perunkirjoituksen jälkeen, vaikka perillisillä ei ole mahdollisuutta asunnon realisointiin. Toisaalta perittävän omaisuuden arvosta tehdään tällöin hallintaoikeusvähennys, joka vähentää maksettavan perintöveron määrää.

Kannattaa myös huomioida se, että mikäli lesken asumisoikeus kohdistuu asuntoon, johon kohdistuu rahoitusvastikkeella lyhennettävää yhtiölainaa, rahoitusvastikkeen maksaminen kuuluu asunto-osakkeiden omistajalle eli kuolinpesälle tai perillisille. Rahoitusvastike voi olla perillisille raskas taakka. Perintöveroihin ja muihin kustannuksiin onkin hyvä varautua mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi henkivakuutuksen edunsaajamääräyksen avulla.

Testamentin suunnittelu

Riippumatta siitä, onko tavoitteena lesken aseman vahvistaminen, omaisuuden siirtäminen lapsille tai jokin aivan muu tarkoitus, on tärkeää varmistaa, että avio-oikeus ja testamentti täydentävät toisiaan ja toteuttavat samaa päämäärää. Lisäksi on hyvä huomioida mahdollisuuksien mukaan niin perillisille kuin leskellekin perinnöstä aiheutuvat maksuvelvoitteet.

Testamenttia tai muita perhevarallisuusjärjestelyjä suunnitellessa on hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen, jotta asiakirjoilla saavutetaan toivottu lopputulos.

Maria Ahoniemi
Perhevarallisuusasiantuntija

 

<< Palaa edelliselle sivulle