Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Otto Ropponen: Koronavirus ja koeaika

Koronaviruksen (Covid-19) Suomeen leviämisestä aiheutuva taloudellisen toimeliaisuuden väheneminen tulee heikentämään monien yritysten toimintaedellytyksiä.  Joissain tapauksissa työntekijöitä on vielä koeajalla tilanteessa, jossa olisi pikemminkin tarve työvoiman akuutille vähentämiselle. Myllerryksen keskellä on hyvä kerrata muutamia perusasioita koeajasta ja koeaikapurusta.

Koeajasta on säännökset työsopimuslain 1 luvun 4 §:ssä. Useissa työehtosopimuksissa on omat määräyksensä koeajasta, jotka on syytä tarkistaa. Koeaika voi lain mukaan olla pituudeltaan enintään kuusi kuukautta työnteon aloittamisesta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, muttei kuitenkaan enempää kuin mainittu kuusi kuukautta. Koeajasta on sovittava. Sovellettaessa työehtosopimuksen koeaikamääräystä riittää, että määräykseen on asianmukaisesti viitattu työsopimusta solmittaessa.

Koeajan tarkoituksena on selvittää työntekijän ja työn yhteensopivuus. Mikäli yhteensopivuutta ei löydy, voi kumpikin osapuoli purkaa sopimuksen koeaikaehtoon vetoamalla (koeaikapurku). Koeaikapurkua ei voida käyttää ennen työnteon alkamista. Koeaikapurkua ei myöskään saa tehdä syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.

Jos työntekijä ei täytä työn terveysvaatimuksia, on koeaikapurku laillinen. Pelkästään koronavirukseen sairastuminen ei luonnollisesti ole asiallinen peruste purkaa työsopimusta. Jos työntekijä on työkyvyttömyyden vuoksi estynyt tulemasta töihin, on laissa säädetty työnantajalle oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyysjaksoon sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika ei tällöinkään saa ylittää puolta työsuhteen kokonaiskestosta tai kuutta kuukautta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

Yrityksen koronaviruksen vuoksi kohtaamat tuotannolliset ja taloudelliset vaikeudet ja niistä seuraava työvoimatarpeen väheneminen eivät ole laillisia koeaikapurun perusteita. Ne ovat koeajallakin olevien työntekijöiden osalta irtisanomisperusteita, joiden olemassaolo on arvioitava normaaliin tapaan. Tuotannolliset ja taloudelliset tekijät voivat kuitenkin liittyä koeajan tarkoitukseen esimerkiksi silloin, kun koeajan tarkoituksena on ollut selvittää, saako työntekijä omalla työpanoksellaan riittävästi tulosta aikaiseksi omien palkkakustannustensa kattamiseksi.

Koronavirustilanteen johdosta työmarkkinajärjestöt ovat 18.3.2020 antaneet Suomen hallitukselle ehdotuksen yritysten ja työpaikkojen kriisipaketista. Yhtenä elementtinä järjestöt ehdottavat, että koeaikapurku sallittaisiin jatkossa myös tuotannollisella ja taloudellisella perusteella. Hallitus käsittelee työmarkkinajärjestöjen ehdotusta ja päättää tarvittavista muutoksista työlainsäädäntöön.

Seuraamme tilannetta ja päivitämme tietopakettia tarvittaessa. Siihen asti, kunnes ehdotukset on saatu lakiin, on turvallisinta edetä voimassa olevien normien mukaan.

Päivitys 27.3.2020:

Maan hallitus on 26.3.2020 antanut eduskunnalle työlainsäädännön määräaikaisia muutoksia koskevan hallituksen esityksen. Esitys sisältää ehdotuksen lakimuutokseksi, joka mahdollistaa työsuhteen purkamisen koeaikana tilapäisesti myös työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Purkamisen edellytyksenä olisi, että tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä työntekijälle voida tarjota hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa muuta työtä. Erona voimassa olevaan oikeustilaan olisi se, ettei työnantajan tarvitse koeajalla olevien työntekijöiden osalta noudattaa irtisanomisaikaa, vaan työsuhde voidaan tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä päättää koeaikapurulla välittömin vaikutuksin.

Olemme laatineet 26.3. hallituksen esityksestä tietopaketin, joka on luettavissa täällä.

Ole yhteydessä Asianajotoimisto Alfan työsuhdejuristeihin, jos työvoiman vähentäminen koronaviruksen (tai muun syyn vuoksi) askarruttaa.
 

>> Lisätietoja:

Otto Ropponen
varatuomari

---

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

<< Palaa edelliselle sivulle