Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Hallitus esittää määräaikaisia muutoksia työlainsäädäntöön


Maan hallitus on koronavirustilanteen johdosta torstaina 26.3. antanut eduskunnalle ehdotuksen tilapäisistä muutoksista työlainsäädäntöön. Muutosten tavoitteena on helpottaa yksityisen sektorin työnantajien asemaa koronavirusepidemian aiheuttamissa muutostilanteissa (HE 26/2020).

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Hallitus ehdottaa, että muutokset olisivat voimassa kesäkuun 2020 loppuun. Kyseessä on vasta lakiehdotus, joten toistaiseksi on edettävä voimassa olevien säännösten mukaan. Eduskuntakäsittelystä on kuitenkin odotettavissa poikkeuksellisen nopeaa.

Esitys sisältää mm. ehdotukset koeaikapurun perusteiden laajentamisesta, määräaikaisen työntekijän lomauttamisesta, yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisneuvotteluajan sekä lomautusilmoitusajan merkittävästä lyhentämisestä ja työntekijän takaisinottovelvoitteen pidentämisestä.

Käymme alla tiivistetysti läpi ehdotettujen lainmuutosten sisällön. Julkaisemme uuden tiedotteen, kun eduskunta on seuraavien viikkojen aikana saanut päätettyä lainmuutosten lopullisesta sisällöstä.
 

Koeaikapurun perusteiden laajentaminen

Ehdotettu lainmuutos mahdollistaisi työsuhteen purkamisen koeaikana tilapäisesti myös työsopimuslain 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. Purkamisen edellytyksenä tällöin olisi, että tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä työntekijälle voida tarjota hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa muuta työtä.

Erona voimassa olevaan oikeustilaan olisi se, ettei työnantajan tarvitse koeajalla olevien työntekijöiden osalta noudattaa irtisanomisaikaa, vaan työsuhde voidaan tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä päättää koeaikapurulla välittömin vaikutuksin.
 

Määräaikaisen työntekijän lomauttaminen

Ehdotuksen mukaan työnantaja voisi lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän samassa laajuudessa kuin työntekijän, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomauttaminen on voimassa olevan lain mukaan mahdollista vain silloin, kun tämä työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena, ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä tämän ollessa työssä.

Määräaikaisen lainmuutoksen voimassa ollessa tehty lomautus voisi ehdotuksen mukaan jatkua myös lain voimassaolon päättymisen jälkeen niin kauan kuin lomautuksen peruste säilyy. Määräaikaisella työntekijällä olisi lomautustilanteessa oikeus päättää työsopimus määräaikaisuudesta huolimatta.
 

Yhteistoimintaneuvottelujen vähimmäisajan lyhentäminen työvoimaa lomautettaessa

Yhteistoimintalain työvoiman vähentämisneuvotteluita koskevat velvoitteet koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää. Lainmuutosten myötä yhteistoimintalain mukaiset neuvotteluajat lyhenevät lomautusten osalta 14 päivästä tai kuudesta viikosta viiteen päivään. Irtisanomis- ja osa-aikaistamistilanteissa vanhat neuvotteluajat kuitenkin säilyisivät.

Hallituksen esityksessä ei esitetty muutettavaksi neuvotteluesityksen antamisajankohtaa koskevaa yhteistoimintalain 45 §:ää. Neuvotteluesitys olisi näin ollen edelleen annettava kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Yhteistoimintamenettely kestää vähintään 5+5 päivää, jollei toisin sovita.

Kun lain voimaantuloajankohta selviää, kannattaa yt-neuvotteluja ajoitettaessa huomioida, että jos lomauttamista koskevat yt-neuvottelut ovat lain voimaan astuessa jo käynnissä, neuvotteluvelvoite katsottaisiin täytetyksi, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana.  Niin ikään, jos työntekijän lomauttamista koskevat yhteistoimintaneuvottelut ovat alkaneet lain voimassa ollessa, mutta neuvottelut jatkuvat lain voimassaolon päätyttyä, työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun neuvotteluja on käyty viiden päivän ajanjakson aikana.
 

Lomautusilmoitusajan lyhentäminen viiteen päivään

Ehdotetun määräaikaisen lainmuutoksen mukaan lomautusilmoitusaika olisi nykyisen 14 päivän sijasta viisi päivää. Jos työnantaja on ilmoittanut työntekijälle lomauttamisesta ennen lain voimaantuloa, työnantaja voisi lain voimaantultua lyhentää lomautusilmoitusajan viiteen päivään, kunhan ilmoittaa tästä työntekijälle viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä

Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitukset on annettava tiedoksi myös työntekijää edustavalle luottamusmiehelle.
 

Lomauttaminen ilman yt-neuvotteluja

Yhteistoimintalain 60 §:ssä säädetään mahdollisuudesta irtisanoa, lomauttaa tai osa-aikaistaa työsuhde taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla ilman yt-neuvotteluja.

Pykälän mukainen poikkeustilanne voi syntyä, kun koronavirus aiheuttaa äkillisen ja voimakkaan heikkenemisen yrityksen tuotteiden tai palveluiden kysynnässä, ja tämän seurauksena yritykselle tulee tarve lomauttaa merkittävä osa yrityksen työntekijöistä. Arvio tulee kuitenkin tehdä yrityksissä aina tapauskohtaisesti. Kun perusteita yt-velvoitteista poikkeamiselle ei enää ole, yt-neuvottelut on viivytyksettä käynnistettävä.

Pykälään ei esitetty muutoksia hallituksen esityksessä.
 

Työntekijän takaisinottovelvollisuuden pidentäminen yhdeksään kuukauteen

Jos työntekijä on irtisanottu taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä määräaikaisten lainmuutosten aikana, työnantajan on palkattava työntekijä takaisin, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin. Pidempää yhdeksän kuukauden takaisinottoaikaa sovelletaan, vaikka irtisanomisaika jatkuisi vielä lain voimassa olon päätyttyä.
 

Työehtosopimusten laista poikkeavat määräykset

Lain säännösten ohella tulee huomioida työsuhteessa noudatettavassa työehtosopimuksessa mahdollisesti olevat laista poikkeavat määräykset. Niitä tulee lain sijasta noudattaa.

Merkittävä osa työmarkkinaosapuolista on jo sopinut tilapäisistä kevennyksistä lomauttamismenettelyyn. Hallituksen esityksen jättämisen myötä käynnistynevät neuvottelut myös muiden ehtojen määräaikaisesta muuttamisesta.

>>Lisätietoja:

Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari


Otto Ropponen
varatuomari

<< Palaa edelliselle sivulle