Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Peter Rasmussen: Sodankäynnin taito – Kungfutsen opeilla liike-elämän riidanratkaisuun


Sodankäynnin taito on tiettävästi vanhin meidän aikoihimme säilynyt kiinalainen sodankäyntiopas. Teos koostuu erilaisista aforismisarjoista, aksiomaattisista väitteistä sekä sodankäyntiä koskevista ohjeista ja huomioista. Kiinalaisten sotimisoppien keskeisimpiä neuvoja on kehotus pyrkiä kukistamaan vihollinen ilman taistelua.
 

Kungfutselaiset periaatteet on syytä ottaa tosissaan myös yritysten välisten erimielisyystilanteiden puimisessa, käytäessä sovintoneuvotteluja sekä ajettaessa juttuja käräjillä ja välimiesoikeudessa, jos tilanne eskaloituu aina sellaiseksi konfliktiksi saakka. Vanhat kiinalaiset taisteluopit tulisi huomioida riita-asetelmassa jo ennen kuin yritys agitoi omaa prosessijuristiaan apuun, koska riidan lopputuloksen kannalta ratkaisevat siirrot saatetaan tehdä jo reklamaatiokirjeenvaihdossa riidan alkuvaiheessa (milloin reklamoidaan, kuinka yksilöidysti reklamoidaan, mitä reklamaatiossa kerrotaan ja mitä jätetään kertomatta).
 

Reilun vuosikymmenen kokemus isomman ja pienemmän ja mittaluokan taisteluista käräjäsaleissa vahvistaa, että taktisella oikeudenkäyntiosaamisella on suomalaisessa riitaprosessissa suuri merkitys. Oikeudenkäynnin pelisäännöt ovat molemmille riitaosapuolille yhteiset. Jos toinen osapuoli kuitenkin hallitsee ne taitavammin ja näyttää korttinsa vasta sellaisessa vaiheessa kuin kortit on oikeudenkäynnin etenemisen kannalta järkevää näyttää, tällä voidaan saavuttaa ratkaisevia etulyöntiasemia suhteessa vastustajaan. Käräjäoikeudessa tehtyjä taktisia virheitä on suomalaisessa prosessijärjestelmässä vaikea korjata hovioikeudessa. Riita-asiassa oikeudenkäynnin kohde lukitaan jo ensimmäisellä kierroksella. Hovissa asian laajentaminen ja/tai uusien todisteiden tuominen ei lähtökohtaisesti ole enää mahdollista.
 

Seuraavat neljä kungfutselaista sodankäyntiprinsiippiä ovat osoittautuneet käytännön työssä arvokkaiksi:
 

Varautuminen

Jos asiakasyritys on dokumentoinut asiansa kunnollisesti ja järjestänyt dokumentaationsa niin, että ulkopuolinen lukija saa kirjallisesta aineistosta kuvan, mitä on tapahtunut, selvitettäviä riitakysymyksiä jää tällöin vähemmän todistajien kuulemisen varaan. Kun yritysjohto sopii asioita asiakkaan, tavarantoimittajien ja työntekijöidensä kanssa, sopimukset olisi syytä tehdä kirjallisesti. Hyökkäykseen varautuminen on vaikeaa, jos sopimukset ovat suullisia. Kun myyjäyritys lähtee toimittamaan laitetta ja toimituksen aikana ilmenee tilaajasta johtuen häiriöitä, selvittelyä on hyvä hoitaa tilaajan kanssa ainakin määrätyssä laajuudessa sähköpostilla, koska sähköpostikirjeenvaihdosta jää itselle jälki. Mitä enemmän kirjallista materiaalia on saatavilla, sitä paremmat aseet juristilla on mahdollisen myöhemmin seuraavan oikeudenkäynnin käymiseen.
 

Heikkouksien ja vahvuuksien tunnistaminen

Riitatilanteet ovat harvoin täysin mustavalkoisia. Vaikka vaaka näyttäisi olevan 90 – 10 kallellaan toisen riitaosapuolen hyväksi, alakynnessä olevalla osapuolella saattaa kuitenkin olla jokin argumentti (asian saattaminen julkisuuteen, maksukyvyttömyysriski tms.), johon vetoamalla heikompi pystyy oikein neuvottelemalla pakottamaan vahvemman kompromissiluonteiseen sovintoon. Omat heikkoudet ja vahvuudet pitää selvittää hyvissä ajoin ennen prosessin vireillepanoa. Jos kantaja oikeudenkäynnin jo käynnistettyään toteaa olleensa liikkeellä ”väärällä asialla” ja vetää juttunsa pois, kantaja joutuu tällöin pääsäännön mukaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, jos niistä ei päästä sopimukseen.
 

Hyökkäyksen suunnittelu

Laatiessaan haastehakemusta kantaja voi melko vapaasti päättää, millaisella oikeudenkäyntikirjelmällä hän lähtee riita-asiassa liikkeelle. Prosessilaki asettaa määrätyt raamit sille, mitä perusasioita haastehakemuksessa pitää mainita. Koska oikeudenkäyntikirjelmä on käytännössä yksi ja suuri ”vapaatekstikenttä”, kirjelmän voi taktisista lähtökohdista riippuen kirjoittaa joko pitkän kaavan tai lyhyen kaavan kautta. Kanteen voi kirjoittaa myös siitä kulmasta, että kantaja pyrkii ajamaan vastustajan sotajoukot suoraan miinakenttään. Mikäli kanteen nostaminen johtaa siihen, että vastapuolelta löytyy yhtäkkiä sovintohalukkuutta, jollaista ei ole aikaisemmin ollut, kantaja on yleensä tehnyt työnsä oikein.
 

Armeijan taisteluttaminen

Kun asiaa esitetään tuomarille, sotaherrojen on valittava tarkoin, keitä henkilöitä oikeudessa kuullaan todistelutarkoituksessa ja mistä teemoista. Todistajia ei voida laskea tilanteeseen kylmiltään, vaan pohjatyö on tehtävä todistajien kanssa huolellisesti. Koska jokaisen kuultavan persoona on erilainen (yksi jännittää, toinen pyrkii ylisuorittamiseen opettelemalla sellaisiakin asioita, jollaisia ei pidäkään muistaa, kolmas suhtautuu liian huolettomasti jne.), prosessijuristin on prepattava omat joukkonsa täydellisesti ennen taistelupäivää. Kirjallisissa todisteissa on henkilötodisteluun verrattuna se etu, että kirjallisten todisteiden sisältö pysyy. Henkilötodisteluun taas liittyy aina epävarmuutta ja yllätysmomenttia. Jos tilannetta pystyy lukemaan niin, että ymmärtää, millä taktiikalla vastapuoli tulee taisteluttamaan armeijaansa, vastakuulustelussa on tällöin mahdollisuus repiä vastapuolen peli tehokkaasti hajalle.


Lisätietoja>>

Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari

<< Palaa edelliselle sivulle