Kolmessa kaupungin keskustan taloyhtiössä A, B ja C oltiin vuonna yksimielisiä, että yhteinen tontti aidataan. Syynä aitaamiseen oli sama kuin monissa muissa keskustan taloyhtiöissä, jotka viime vuosina ovat aidanneet pihansa. Ulkopuolisten istuskelu, häiriö ja päihteiden käyttö sisäpihalla. Kaikkien kolmen taloyhtiön ylimääräiset yhtiökokoukset päättivät erikseen, että aita rakennetaan.
Kahden taloyhtiön A ja B hallitukset pääsivät nopeasti sopuun aitamallista, jossa on sivulle avautuvat liukuportit. Samanlainen aita ei kuitenkaan miellyttänyt kolmannen taloyhtiön C:n hallitusta, joka halusi erilaisen aidan veräjäportein. Sen jälkeen tilanne jumittui neljäksi vuodeksi. Projekti keskeytyi ja pitkittyi.
Vastaavanlaisia tilanteita tulee jatkuvasti vastaan, kun taloyhtiöiden hallituksissa ei löydetä yhteistä näkökulmaa ja päätökset jäävät junnaamaan.
Kun esimerkkitapauksessa rakentamista ei saatu alkuun liki neljässä vuodessa ja aitahanke oli mennä jäihin, päätti osa kolmannen taloyhtiön C:n osakkaista ottaa asunto-osakeyhtiölain suomat oikeudelliset keinot käyttöön. He keräsivät osakkaiden joukon, jolla oli yli 10 prosenttia C asunto-osakeyhtiön äänistä, vaativat hallitukselta ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämistä ja tekivät selkeän esityksen, että taloyhtiö C:n tulee rakentaa samanlainen aita kuin muilla viereisillä A ja B taloyhtiöillä. Hallituksen oli lain mukaan kahdessa viikossa toimitettava kokouskutsu osakkaille.
Pieni taloyhtiön C:n vähemmistöosakasryhmä esitteli aitahankkeen kokouksessa ja äänestyksen jälkeen aitaa kannattaneet osakkaat saivat selkeän voiton. Taloyhtiön päätöksenteossa olisi hyvä varmistua myös siitä, miten mahdollinen päätös pannaan täytäntöön. Pääsäännön mukaan yhtiökokouksen tekemän päätöksen täytäntöönpano kuuluu yhtiössä hallitukselle. Yhtiökokouksen saattaa tällaisessa tilanteessa olla järkevä valtuuttaa suoraan isännöitsijä tai joku muu huolehtimaan päätöksen täytäntöönpanosta.
Vinkit taloyhtiössä vaikuttamiseen:
Jotta jokin yksittäinen asia saadaan varmasti käsiteltäväksi (hallituksen mielipiteestä huolimatta), vähemmistön turvana on asunto-osakeyhtiölaissa oikeus vaatia ylimääräistä yhtiökokousta.
Hallitukselle on tehtävä kirjallinen pyyntö ja siitä tulee käydä ilmi, että pyynnön takana on ainakin 10 prosenttia osakkeista.
Taloyhtiön ns. vähemmistö ei kutsu yhtiökokousta koolle, vaan kutsun lähettää taloyhtiön hallitus.
1. Varmista, että 10 prosenttia osakkeista on pyynnön takana.
2. Tee pyyntö hallitukselle kirjallisesti.
3. Yksilöi pyynnössä kokouksessa käsiteltävä asia.
4. Tee mahdollisuuksien mukaan jo pyynnössä konkreettinen päätösesitys.
5. Mieti kokouksen juoksutus etukäteen (varmista, että omasta porukasta löytyy pj-ehdokas ja sihteeri + pöytäkirjan tarkastaja).
6. Kiinnitä erityistä huomiota pöytäkirjan sisältöön.
7. Mieti etukäteen, millainen varmuus on siitä, että asia varmasti etenee tehdyn päätöksen mukaisesti, jos myönteinen päätös saadaan (ettei jää kokouksen jälkeen jumittamaan siihen, ettei hallitus laitakaan tehtyä päätöstä täytäntöön).
8. Jos oma osaaminen ei tunnu riittävältä, ota tarvittaessa juristi avuksi.
Peter Rasmussen
toimitusjohtaja, asianajaja, osakas
Asianajotoimisto Alfa Oy
Alkuperäinen Jukka Mannisen kirjoittama juttu aiheesta on julkaistu Aamulehden Moro-liitteessä 16.11.2022 ja on luettavissa tästä.