Päivitettyä tietoa Alfasta ja oikeuselämästä.

Nuoli alas

Vältä tarpeettomat karikot yrityksen maksuhäiriömerkinnöissä

Yritysasiakkaani soitti joulun alla hätääntyneen puhelun. Hän oli kuullut olevansa samana aamuna ”Kauppalehden listalla”. Siis sillä palstalla, jolla luetellaan syntisiä yrityksiä, joita vastaan käräjäoikeudet olivat antaneet velkomustuomioita.


Tapahtumien taustalla oli käräjäoikeudessa aiemmin syksyllä 2020 vireille tullut oikeudenkäynti, jossa ulkomainen yritys oli vaatinut tamperelaiselta toimijalta velkomuskanteella laskusaataviaan. Kantaja oli pannut kanteensa vireille yksinvertaisena suppeana velkomusasiana ja ilmoittanut oikeudelle, että asia oli kantajan mielestä riidaton. Vireillepanotapa oli sama, jolla muun muassa energiayhtiöt ja teleoperaattorit perivät erääntyneitä laskusaataviaan, joiden maksuvelvollisuuden perusteeseen ei liity mitään epäselvää.

Asiakkaani oli saanut käräjäoikeudesta haasteen tiedoksi ja käynyt käräjäoikeuden kanssa loka-marraskuussa kirjeenvaihtoa lisäajan hakemisesta vastauksen antamiselle. Vastaajayhtiö oli siinä uskossa, että lisäaikaa oli myös saatu. Asiasta oli ihan mustaa valkoisellakin käräjäsihteerin kirjoittamana. Oikeudelle oli toimitettu yrityksen itsensä laatima vastaus, jossa laskusaatavat kiistettiin. Tieto myönnetystä lisäajasta ei kuitenkaan ollut kulkenut kunnolla käräjäoikeuden sisällä. Toinen henkilö oli antanut yksipuolisen tuomion, yksipuolinen tuomio oli tallennettu valtakunnalliseen tuomiorekisteriin, josta se oli päätynyt edelleen luottotietoyhtiöille Suomen Asiakastieto Oy:lle ja Bisnode Finland Oy:lle. Ja lopulta Kauppalehden sivuille. Soppa oli tässä kohtaa valmis.

Kanteen mukaiset laskut oli kuitenkin edelleen tarkoitus kiistää. Oikeudenkäymiskaaresta löytyy tällaista tilannetta varten työkalut ns. takaisinsaantihakemuksen laatimiselle, minkä avulla riita-asia saadaan yksipuolisesta tuomiosta huolimatta palautettua takaisin käräjäoikeuden rattaisiin. Tässä tilanteessa jo syntynyt maksuhäiriömerkintä ja ennen kaikkea merkinnän poistaminen olivat aikataulullisesti kaikkein akuutein ongelma.

Luottotietojen tallettamista sääntelevä normipohja

Luottotietolakia (527/2007) sovelletaan luottotietojen keräämiseen, tuottamiseen, tallettamiseen, luovuttamiseen, käyttöön ja muuhun käsittelyyn. Lain 24.1 §:n 2 kohdan mukaan luottorekisteriin saadaan tallettaa yrityksen maksuhäiriötietoina tiedot maksun laiminlyönnistä, joka on todettu tuomioistuimen lainvoimaisella tuomiolla tai yksipuolisella tuomiolla taikka rekisteröidyn hyväksymän vekselin protestilla. Samoin luottorekisteriin on mahdollista tallettaa tieto velkojan erääntyneen ja riidattoman saatavan johdosta antamasta maksukehotuksesta (tällaisen tiedon saa tallettaa kymmenen päivän kuluttua siitä, kun velalliselle on lähetetty maksukehotus, jossa on ilmoitettu maksukehotuksen julkaisemisesta tai merkitsemisestä rekisteriin).

Tuomioistuimen ratkaisuun perustuva maksuhäiriötieto on lähtökohtaisesti poistettava yritysluottotietorekisteristä viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun tieto on talletettu rekisteriin (luottotietolaki 28.1 § 7 kohta). Tieto rekisteröidyn tunnustamasta maksuhäiriöstä tulee poistaa jo kahden vuoden kuluessa merkinnän tekemisestä (luottotietolaki 28.1 § 5 kohta).

Mahdolliset ulosottotiedot on poistettava rekisteristä heti, kun ulosottomies on tehnyt peruuttamisilmoituksen, joka koskee pitkäkestoista tai aiheetonta ulosottoa tai kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon siitä, että ulosottoperuste on kumottu tai velallinen on maksanut velan, jota perittiin suppeassa ulosotossa.

Oikea-aikaisen vastauksen antamisen tärkeys velkomusprosessissa

Yksipuoliseen tuomioon perustuva maksuhäiriömerkintä syntyy siinäkin tilanteessa, kun muutoksenhakumahdollisuus ratkaisusta (edellä viitattu takaisinsaanti) on vielä avoinna. Kun käräjäoikeudesta tulee osakeyhtiölle tiedoksi haaste, jonka vaatimuksia vastaaja pitää osaksikaan virheellisinä, mahdollisten maksuhäiriömerkintöjen ehkäisemiseksi on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että kanteeseen varmasti vastataan ajoissa. Käräjäoikeuteen on myös varmuuden vakuudeksi hyvä soittaa perään ja pyytää puhelimessa vahvistus sille, että sähköpostilla lähetetty vastauskirjelmä aukesi ja vastaus tuli kirjatuksi oikeuden tietojärjestelmään. Teemme tätä asianajotoimistossa päivittäin.

Edellä kuvatussa tilanteessa soitin itse suoraan asian ratkaisseelle käräjäoikeuden käsittelijälle. Kerroin hänelle, että vastausmääräajan suhteen oli ollut tulkinnanvaraa, yksipuolinen tuomio oli aiheeton ja pyysin oikeutta informoimaan tulevasta takaisinsaantihakemuksesta luottotietoyhtiöitä. Tieto saatiinkin melko pikaisesti käräjäoikeudesta Suomen Asiakastiedolle, mutta Bisnode Finland Oy:n suuntaan asia vaatii minulta isompaa jumppaamista, useamman sähköpostin ja puhelinneuvottelun. Lopulta kaikki tuli kuntoon, maksuhäiriömerkintä saatiin pois ja asia palautettua käräjäoikeudessa normaalimenettelyyn. Koko ongelma toki selittyi tilanteessa silläkin, että jo lähtötilanteessa riitaisia saatavia oli lähdetty perimään kanteella, jossa ulkomaalainen kantaja ilmoitti saatavien olevan riidattomia.

Jos saat käräjäoikeudesta virallista postia, pidä siis huolta siitä, että toimit tilanteessa viisaasti. Aiheeton maksuhäiriömerkintä Kauppalehdessä ja yritystietorekistereissä aiheuttaa isoa vahinkoa yritystoiminnalle.

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja koskeva oikeusministeriön muutosesitys

Oikeusministeriö julkaisi 8.3.2021 tiedotteen vireillä olevasta lakihankkeesta. Lainvalmistelijat esittävät luottotietolakiin perustuvien maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä niin, että merkinnät poistuisivat jo yhden kuukauden kuluttua merkinnän perusteena olleen maksun suorittamisesta. Erääntyneen laskun maksamalla pääsisi siis jatkossa maksuhäiriömerkinnästä melko nopeasti eroon.

Ministeriön ehdotuksen mukaan uusi maksuhäiriömerkintä ei myöskään pidentäisi enää maksuhäiriömerkinnän kestoa, vaan jokaisella maksuhäiriömerkinnällä olisi oma itsenäinen säilytysaikansa. Ehdotus on parhaillaan toisella lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on tämän hetkisen arvion mukaan tarkoitus antaa eduskunnalle vielä ennen kesälomia.

Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen muutos vaikuttaa suoraan yritysrahoitukseen. Suomen Yrittäjät ry on lainvalmistelutyöhön liittyvässä aiemmassa lausunnossaan todennut, että merkinnät vaikeuttavat myös asiakkaiden, liikesopimusten, välttämättömien vakuutusten ja digitaalipalvelujen saantia. Yrittäjäjärjestö on nähnyt hyvänä asian, että maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja yhtenäistetään ja maksuhäiriömerkintöjä koskevaa sääntelyä kehitetään yrittäjyyttä ja työllistämistä edistävällä tavalla.

Lakimuutosta on kaavailtu voimaan vielä vuoden 2021 puolella.

>> Lisätietoja:

Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari


---

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

Tämä artikkeli on julkaistu myös Tampereen kauppakamarin Laki & Talous blogissa.

<< Palaa edelliselle sivulle