Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta eli ilmoittajansuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2023. Laki asettaa vähintään 50 henkilöä työllistäville organisaatioille velvollisuuden ottaa käyttöön ilmoituskanava. Ilmoituskanavassa organisaation jäsenet voivat tehdä ilmoituksia organisaation sisäisistä väärinkäytöksistä sekä mahdollisista epäkohdista.
Lain asettama velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava koskee kaikkia organisaatioita, joihin työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden määrä on säännöllisesti vähintään 50. Laki koskee kaupallisten yritysten lisäksi muun muassa hyvinvointialueita, kuntia sekä säätiöitä.
Sisäisen ilmoituskanavan perustaminen
Organisaatioiden tulee perustaa sisäinen ilmoituskanava itse tai hyödyntää siinä ulkopuolista palveluntuottajaa. Ulkoistamisesta huolimatta organisaatio on vastuussa ilmoituskanavalle asetettujen velvoitteiden noudattamisesta.
Ilmoituskanavan tarkoituksena on antaa organisaation jäsenille mahdollisuus ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä sekä epäkohdista työyhteisössä. Ilmoittaja voi tehdä ilmoituksen esimerkiksi organisaatiossa tapahtuvista rikoksista, laiminlyönneistä tai väärinkäytöksistä. Sisäisessä ilmoituskanavassa on voitava ilmoittaa sekä kirjallisesti että suullisesti ja organisaation on toimitettava ilmoittajalle vastaanottoilmoitus seitsemän päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.
Ketkä voivat tehdä ilmoituksen?
Organisaatioiden tulisi viestiä henkilöstölleen, ketkä kaikki voivat tehdä ilmoituksia sisäiselle ilmoituskanavalle. Laki asettaa organisaatioille velvollisuuden huolehtia, että vähintäänkin organisaation nykyiset työntekijät voivat ilmoittaa whistleblowing-kanavalla. Laki velvoittaa lisäksi suojelemaan ilmoituksentekijää häneen mahdollisesti kohdistuvilta negatiivisilta seurauksilta.
Organisaatioiden johdon osalta tämä tarkoittaa, että ilmoituskanavan kautta ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa haitallisia seuraamuksia, kuten esimerkiksi antaa varoitusta tai päättää hänen työsuhdettansa. Laki ei kuitenkaan määrittele, kuinka pitkään tällaista suojaa tarjotaan. Järkevästi ajatellen suoja ei voi olla ns. ”ikuinen”. Käytännön työelämässä ilmoituskanavalle tehdyn ilmoituksen ja mahdollisesti saadun varoituksen välillä pitäisi löytää selkeä syy-yhteys, jotta ilmoittajan suojan voitaisi katsoa rikkoutuneen.
Laki mahdollistaa ilmoitusten tekemisen myös keskitettyyn ja valtakunnalliseen oikeuskansleriviraston ilmoituskanavaan. Työntekijöiden lisäksi valtakunnalliseen ilmoituskanavaan voivat ilmoittaa myös nykyiset ja entiset työntekijät, työnhakijat, harjoittelijat, alihankintasopimuksella töitä tekevät sekä mahdolliset osakkeenomistajat.
Organisaatioiden tulisikin mahdollistaa ilmoituksen tekeminen kaikille edellä mainituille tahoille myös sisäiseen ilmoituskanavaan asian käsittelyn nopeuttamiseksi sekä lain tavoitteiden tehokkaaksi toteuttamiseksi. Lisäksi ilmoituksen sisältö pysyy alustavasti vain organisaation sisällä ja siihen on mahdollista puuttua ennen kuin tilanne riistäytyy laajemmaksi ja mahdollisesti haitallista julkisuuttakin kerryttäväksi työoikeudelliseksi ongelmaksi.
Miten organisaation tulee reagoida sisäiselle ilmoituskanavalle jätettyyn ilmoitukseen?
Ilmoituksen saavuttua organisaation ilmoituskanavaan, asian käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi. Ilmoittajalle on toimitettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua ilmoituksen jättämisestä tieto, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan.
Organisaatio voi halutessaan ottaa vastaan ilmoituksia myös anonyymisti. Näissä tilanteissa organisaatioiden ei tarvitse antaa vastaanottokuittausta tai selvittää ilmoittajalle, mitä toimenpiteitä ilmoituksen johdosta tehtiin.
Koska organisaatioiden tulee reagoida ilmoittajansuojelulakiin?
Lain voimaantulosta huolimatta suurimmalla osalla organisaatioista on vielä hyvin aikaa vastata ilmoittajansuojelulain asettamiin vaateisiin. Vähintään 250 henkilöä työllistävien organisaatioiden tulee ottaa sisäinen ilmoituskanava käyttöön maaliskuun 2023 loppuun mennessä. Alle 250 henkilöä työllistävillä yrityksillä siirtymäaikaa on 17.12.2023 eli vielä lähemmäs yhdeksän kuukautta.
Halutessaan organisaatiot voivat ottaa ilmoituskanavan käyttöön jo aiemminkin, mutta silloin lain asettamia velvoitteita aletaan soveltamaan heihin välittömästi. Ilmoituskanava kannattaa ottaa käyttöön vasta, kun organisaatiossa ollaan todellisuudessa valmiita noudattamaan kaikkia lain asettamia velvoitteita.
Kirjoittajat ovat erikoistuneita liike-elämän sopimusjärjestelyihin ja yritysten konsultointiin niiden päivittäistoimintaan liittyvissä kysymyksissä.
Peter Rasmussen
toimitusjohtaja, asianajaja
Otto Santala
lakimies, KTM
Asianajotoimisto Alfa Oy
Aiheesta on julkaistu artikkeli myös Tampereen kauppakamarin Laki & Talous julkaisussa.